Pieni kirja on kulunut ja siinä oli koskettava muistokirjoitus jonka vuoksi sen otin matkaan.
"Sotamies
Toivo Luiro
Muisto
Vienan Karjalasta
16.11.1941
P.Seppänen
patalj.past."
Jouluna oli avoinna kaikille tuttu kohta Luukkaan evankeliumiumista..
Hevoset olivat tärkeässä osassa myös siinä vaiheessa, kun kaatuneita etsittiin - hevonen ei koskaan tallaa ihmisen päälle ja ne pysähtyivät aina ihmisen kohdalla, kun kaatuneita ja haavoittuneita etsittiin pilkkopimeässä. Äidin kotoa rintamalle lähti kuusi hevosta, kaikki palasivat, mutta yhtälailla sotilaiden tavoin, ei niidenkään mieli enää ollut entisensä. Nämä ja monet muut rintamalle lähteneet hevoset ja myös sotilaatkin olivat haavoittuneet mieleltään, pysyvästi.
PS. Tämä pieni kirja maksoi euron, mutta sitä muistoarvoa ei voi rahalla määrittää, kuten ei montaa muutakaan asiaa tässä maailmassa.